Vaavi on isinsä sylissä sohvalla niin hetken ehtii päivitellä juttuja tänne.. Launataina sit oiski tyttären ristiäiset :) kotona vietetään.. toss launataina käytiinkin seipun(äitini ja isäni) luona leipomassa korvapuusteja juhliin. Tänään kävin ostamssa uusia vaatteita sinne juhliin.. jos näyttäis vähän siistimmältä :D Pakko sanoo mut kiitän hirmusti äitiäni että tuli mukaan auttamaan että löydän edes jonkinlaiset vaatteet.. kävin edellisenä päivänä kaupoilla kattoo ja eehä siit tullu mitää, en osannu arvioida kokoani synnytyksen jäljilt(ja en halunnu mennä tuskastumaan monen eri vaatteen kera sovituskoppii)  ja muutenkaa en osannu enää kattoo nättejä :/ en kyll tiiä miks.. mut tosiaa.. äitini löysi sellasen ihanan pinkki/liila ja valkoisella värillä oleva hienon pitkä helmaisen "t paidan" ja valkoiset ihanat housut (sainkin kauan kaipaamani valkoiset housut) Kiitos siis äidille!

Tosiaan muuten synnytyksest voisin hiema kertoilla, viimeks en kerinnytkään.. täss ois siis lyhyt pätkä:


Pikkuinen tyttömme syntyi keskiviikkona 14.1 klo 03:40, Rv42+2.
Paino 3900g ja pituus 49cm
apgar pisteet 10/10
Synnytyksen kulku:
Maanantaina 12.1 minut otettii yliaaikaiskontrollissa sisälle synnytysosastolle ja samana aamuna sitten yrittivät kapseleilla saada supistuksia mutta ei onnistunut.
Tiistaina aamulla kävin sitten lääkärin tutkimuksessa n.9-10 aikoihin ja sanoi että 12aikaan sitten synnytysaliin ja että kalvot puhkaistaan.
Silloin siis sinne..
Kalvojen puhkaisu ei auttanut joten 1-2aikaan sitten jouduin okstitosiinitippaan joka sitten hiljalleen käynnisti supistukset ja kovimmillaan ne oli suunnilleen 5aikaan. Silloin sain Oxynormia kankkuun ja Kipu hellitti hetkeksi mutta koveni jälleen hetken päästä.
Illan/yön myötä minulle yritettiin laittaa epiduraali, mutta se ei onnistunut..
sitten sain spinaalin.. ja se kivunlievitys kesti sen tunnin ja taas kova kipu..
sitten sain joskus 1-2aikaan välilihapuudutuksen joka sitten auttoi minun mielestäni hetkeksi, tosin.. kätilöt sanoi että ne mitä luulin supistus supistuksiksi olikin niitä ponnistus supistuksia :D koko avautumisvaihe kesti sen 12h ja parikyt minsaa päälle, ponnistusvaihe kesti 1h20min ja istukan ulos tulo 10min ja sen ponnistin itse ilman apuja, iski niin kova ponnistus halu että kysyin vain että voisinkohan mitenkään ni sanoivat et ponnistaa vaan. Kaiken tän lisäksi en ollut nukkunut parii päivään melkein ollenkaan.. sunnuntai ja maanantai välinen yö meni valvoessa kun jännitti/pelotti ja mietitytti maanantai aamu.. maanantai ja tiistai yö meni kuunnellessa kun vierustoverit voihki/ähki ja puhki.. ja muutenkaan osannut nukkua ilman miestä. Mutta millään näillä ei ole väliä ollut enää sen jälkeen kun sain pikkuisen ekan kerran syliin :) <3
Lauantaina päivällä sitten kotiuduimme ja mummi ja pappa (miun vanhemmat) oli auttamassa ja neuvomassa viel kotona hieman että varmasti pärjäämme.

Pakko sanoa että tän onnellisempi ei todellakaan voi olla.. rakastan pikkuistani valtavan paljon! <3

(pakko lisätä että ajat saattavat heittää ja tarkistan ne kyll jossain vaiheessa)

Noin.. Mutta juu.. Tyttö taitaakin haluta äitinsä syliin joten ois taas lopeteltava :) Toivottavasti ilmoittelet kun olet käynyt sivuillani ja ilmoittelet omista sivuistasi jotta voisin myös niitä katsella kun kerkiän :)